Kampuksen suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty urheilevien opiskelijoiden ajanhallinnan helpottamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Vuodesta 1961 nykyisellä paikallaan Helsingin Vallilassa sijainnut Mäkelänrinteen lukio on perinteisesti toiminut opinahjona Suomen nuorille urheilijalupauksille. Vuoden 2021 alkusyksystä koulun historiassa kääntyy uusi lehti, kun lukion kylkeen kohoava laajennusosa, uusi urheiluhalli sekä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uusi asuintalo valmistuvat. Kampukselle kohoava Hoasin asuintalo on ensimmäinen urheilijoille suunnattu opiskelija-asuntokohde Helsingissä.

Matti Tarhio

– Rakennushanke on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Pystymme tarjoamaan opiskeleville urheilijoille helpotusta kiireiseen arkeen, jota treenit ja opiskelu rytmittävät. Ajanhallinta helpottuu huomattavasti, kun opiskelijan asunto sijaitsee treenipaikkojen ja koulun välittömässä läheisyydessä. Kampuksen eri rakennukset ovat myös suorassa sisäyhteydessä toisiinsa, eli kulku niiden välillä on sujuvaa, kertoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Opiskelijoille suunnatuissa uudiskohteissa yksiöiden määrä kaikista asunnoista on tänä päivänä noin 80 prosenttia. Urhea-kampuksen opiskelijatalossa kuitenkin vain 40 prosenttia kaikista asunnoista tulee olemaan yksiöitä.

– Asuntojakaumassa erityistä huomiota on kiinnitetty urheilevien opiskelijoiden yhteisöllisyyteen. Esimerkiksi saman urheilulajin opiskelijat voivat asua yhteisessä kimppa-asunnossa, Tarhio kertoo.

Hieman normaalista poikkeavan asuntojakauman lisäksi kohteessa on muitakin pieniä erikoisuuksia. Urhea-kampuksen opiskelijatalossa yhteistiloja on hiukan tavallista enemmän, ja niiden sijoittelu on suunniteltu sujuvoittamaan opiskelijoiden arkea.

– Opiskelun ja urheilun ristiaallokossa voi helposti käydä niin, että opiskelijat viettävät kaiken liikenevän vapaa-aikansa neljän seinän sisällä omassa asunnossaan. Koulun ja asuintalon välille sijoitetut sauna- ja lounge-tilat houkuttelevat viettämään aikaa ja tapaamaan opiskelukavereita. Myös pyykinpesu kuuluu yllättävänkin isona osana urheilijan arkeen. Kampuksen pesutilat onkin sijoitettu taktisesti heti urheilutilojen välittömään läheisyyteen, kertoo Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Urhea-halli Oy:n toimitusjohtaja Simo Tarvonen.

Myös muutamaan opiskelija-asuntoon tullaan asentamaan erikoisuutena mahdollisuus niin sanottuun hypoksiavaraukseen, jonka avulla huoneiston ilman happitasapaino voidaan säätää vastaamaan vuoristo-olosuhteita.

– Tämä auttaa täällä merenpinnan tasolla asuvia urheilijoita tehostamaan harjoittelua. Myös ympäristönäkökulmasta hypoksiavarauksella on etunsa – pystytäänhän sen avulla välttämään turhat matkat ulkomaille vuoristo-olosuhteiden saavuttamiseksi, Tarvonen toteaa.

– Asuntojen erikoisjärjestelyjä ei luonnollisestikaan rahoiteta ARA-mallilla, vaan niiden rahoitus tulee urheiluakatemian kautta. Itse asuinrakennus rakennetaan samaan tapaan kuin mikä tahansa opiskelija-asuntokohde, ja asuntojen sisäiset erikoisratkaisut rahoitetaan ARA-mallin ulkopuolelta, Hoasin Tarhio vielä korostaa.

Kaikki palvelut kampusalueella

Ainutlaatuisen hankkeesta tekee myös kampusalueen moniammatillisuus. Urheilutilojen, koulun ja asuinrakennuksen lisäksi alueelta tulee löytymään muitakin urheilevan nuoren arjessa tärkeitä palveluita. Urheiluvalmennuksen lisäksi kampusalueella on mahdollisuus psyykkiseen valmennukseen, fysioterapiaan sekä lääkäri- ja kuntoutuspalveluihin. Tämän lisäksi kampusalueelta tulee löytymään myös tutkimus- ja innovaatiotoimintaa – yhtenä esimerkkinä jo aiemmin mainittuun hypoksiaan ja sen sovellusmahdollisuuksiin eri sairauksien hoidossa liittyvä tutkimus. Sitä tekee Urheilulääketieteen säätiön ylläpitämä Helsingin Urheilulääkäriasema, joka toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusyksikkönä.

Simo Tarvonen

– Lähtökohtana on, että kampus palvelee päivisin opiskelevia urheilijoita. Ilta-aikaan paikalliset urheiluseurat pääsevät toki myös hyödyntämään tiloja, Tarvonen kertoo.
Koko hankkeen lähtökohtana on ollut halu tukea nuoria urheilijoita ja siivittää heitä yhä parempaan menestykseen – aktiiviuran jälkeistä aikaa unohtamatta.

– Erityislahjakas ihminen kaipaa tukea, oli kyseessä mikä tahansa osaamisalue pianonsoitosta tieteeseen tai huippu-urheiluun. Urheilijat ovat kovilla sekä henkisesti että fyysisesti, joten on erittäin tärkeää, että elämän turvaverkot ovat kunnossa, ja urheilu-uran päätyttyä heillä on mahdollisuus siirtyä sujuvasti ja ongelmitta seuraavaan elämänvaiheeseen, Tarvonen pohtii.

– Tässä on kyse arjen helpottamisesta ja siitä, että opiskelevien urheilijoiden perustarpeet ovat kunnossa. Myös henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat nuorelle urheilijalle tärkeitä – ja ne ovatkin toimineet hankkeen suunnittelun kulmakivinä, lisää Tarhio.

FAKTA:
– Vuonna 2021 valmistuva Urhea-kampus koostuu Urhea-urheiluhallista, Hoasin kerrostalosta sekä Mäkelänrinteen lukiosta ja sen uudesta laajennusosasta.
– Urhea-halli käsittää kaikkiaan yli 14 000 m2 urheilutiloja. Hallista löytyvät suorituspaikat yleisurheilulle, koripallolle, telinevoimistelulle, rytmiselle voimistelulle, painille ja judolle.
– Hoasin kerrostaloon rakentuu yhteensä 88 opiskelija-asuntoa, joissa on tilaa 176 opiskelijalle.
– Kuntarahoitus on yksi kampuksen opiskelija-asuntojen rahoittajista. Se tarjoaa asuntotuotannon rahoitusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödyllisiksi nimeämille asuntoyhteisöille. Urhea-kampus saa myös Suomen Urheiluliiton, Suomen Voimisteluliiton, Koripallosäätiön, Urheiluopistosäätiön ja Kisakalliosäätiön tukea. Lisäksi Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut hanketta 1,5 miljoonalla eurolla.

Teksti: Anne Laiho
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy
Muut kuvat: Haastateltavat
Jutun lähde: Kuntarahoitus / Ajankohtaista